Tapani Lempinen
KiuPa lähti tarpeesta
(juttu vuodelta 1982)
Kiuruveden Palloilijoiden synty lähes 18 vuotta sitten heräsi nuorista ja aktiivisista jalkapalloilijoista.
- Aitavaaran Ati ja Jyrkkärannan Arska tulivat luokseni ja pyysivät mukaan uuteen seuraan. Lupauduin, kun pojat lupasivat hoitaa perustamiseen liittyvän paperisodan, muistelee KiuPan ensimmäinen puheenjohtaja, liikkeenharjoittaja Tapani Lempinen.
KiuPa lähti eri teille Jänteestä Lempisen mukaan siksi, että jänteeläiset halusivat keskittyä enemmän yleisurheilun puolelle. Lisäksi pyöri tuohon aikaan Jänteen riveissä pesäpallo aktiivisesti.
Perustava kokous kutsuttiin kokoon ja pienissä kirkonkylissä vielä tuohon aikaan harvinainen jalkapallon erikoisseura näki päivänvalon 10. toukokuuta 1964.
Lista perustavan kokouksen osanottajista näyttää, ettei vanhuksia joukossa pahemmin ollut: (suluissa osanottajan sen hetkinen ikä):
Arvo Jyrkkäranta (19), Erkki Luostarinen (25), Tapani Sahlström (24), Altti Jylhä (34), Olavi Hyvärinen (24), Aulis Pitkäkangas (25), Jouko Kärkkäinen (13), Paavo Saastamoinen (12), Heikki Tossavainen (13), Esko Repo (13), Jari Nousiainen (10), Lauri Kumpulainen (11), Antero Pelli (17), Risto Kärkkäinen (17), Uolevi Kärkkäinen (16), Markku Paasisalo (17), Yrjö Kumpulainen (17), Ilkka Selander (17), Timo Raittinen (14), Tapio Roppola (15), Tuomo Sahlström (15), Kalevi Kärkkäinen (40), Jouko Roppola (18), Seppo Kumpulainen (20), Heikki Peltola (17), Olavi Venkula (14), Markku Eerikinharju (14), Esa Tapaninen (15), Pekka Kärkkäinen (13), Aarne Kärkkäinen (15), Tapio Jylhä (13), Pentti Kröger (13), Rauno Makkonen (12), ja Hannu Makkonen (10). Nämä 35 olivat perustavassa kokouksessa läsnä.
Talous tärkein
Tapani Lempinen ei pelannut itse, mutta hän olikin seuran peräsimessä lähinnä talouden vakaannuttajana.
- Talous oli tietysti juuri syntyneessä seurassa hyvin tärkeä alue. Ensimmäiset toimintavarat saatiin vapaaehtoisella keräystoiminnalla, Lempinen muistelee.
Varsinainen kultakimpale löytyi hieman sattumaltakin. KiuPa piti aluksi tansseja vuokraamalla Jänteen Suojan taloa ja Aittojärven Kulmaa. Rahaa alkoi tulla paremmin vasta Koivikon lavalta.
Koivikkoa pidettiin ensin yksi kesä vuokralla. Sen jälkeen ostettiin Koivikko yhdessä Urheiluautoilijoiden kanssa omiin nimiin. Myyjinä olivat sotainvalidit.
- Koivikko pyöri erinomaisesti. Elättihän se mukavasti kaksikin seuraa. Ilman vapaaehtoista työvoimaa ei se olisi onnistunut, Lempinen sanoo.
- Porukka oli todella innostunutta, lisää Lempinen.
Noilta aivan alkuajoilta muistaa Tapani Lempinen yhden miehen ennen muuta. Pentti "Pappa" Sahlström teki äärettömästi työtä seuran eteen. Hän oli ensimmäisenä kiertämässä keräyslistojen kanssa kokoamassa seuran ensimmäisiä varoja.
Tarpeeseen
KiuPa perustettiin Tapani Lempisen mielestä tarpeeseen. Nuoret halusivat pelata jalkapalloa Kiuruvedellä. Kun se ei olisi muuten enää onnistunut, perustettiin oma erikoisseura.
- Yleensä ottaen jokainen urheilumuoto on hyödyllinen varsinkin nuorten kannalta. KiuPakin on kasvattanut näinä 18 vuotena monta hyvää kaveria - jopa muille seuroille, Lempinen toteaa.
Nykyinen Kiuruveden urheilukenttä ei Lempisen mielestä ole täyttänyt jalkapallon vaatimuksia juuri koskaan. On todella korkea aika saada uusi kenttä myös jalkapalloilijoiden tarpeisiin.
- Pakkohan tietysti nykyiseen kenttään on ollut tyytyä. Uusi areena mahdollistaa kuitenkin ihan eri lailla jalkapallon ja yleisurheilun harrastamisen. Ja sehän on aina hyvä asia.
Vapaaehtoisuus
KiuPan ensimmäinen puheenjohtaja korostaa vapaaehtoisuuden merkitystä noina seuran ensimmäisinä vuosina - ja jatkossakin.
- Silloin ei pyydelty esim. tansseissa palkkiota järjestysmiestehtävistä tai ravintolan pidosta sen enempää kuin kilometrirahoja matkoilta. Se takasi hyvän hengen ja mahdollisimman hyvän tuoton.
Tilanne muuttui 70-luvulla. Esim. ravintolaan ei löytynyt enää vapaaehtoista työvoimaa ja parhaiten tuottava osa meni vieraiden haltuun. Se oli Lempisen mielestä paha virhe.
Ei enää mukana
KiuPan toiminnassa ei Tapani Lempinen ole ollut mukana enää moniin vuosiin. Vielä 60-luvulla hän toimi muutaman kesän erotuomarina.
- Olen jättänyt lähes kaikki tällaiset seuratoimet. Nykyinen harrastus on raviurheilu.
Raviradoilla onkin Lempinen tuttu mies. Hänellä on kolme juoksijahevosta, joiden kanssa aika kuluu harjoituslenkeillä, talleilla ja kilpailuissa. Muille harrastuksille ei juuri aikaa enää jää.
Tapani Lempinen on lisäksi kasvattanut KiuPan riveihin neljä poikaa, joista jokainen on esiintynyt seuran junioreissa. Nuorimmainen Batu pelailee vielä nykyisinkin.
Lähde: Kiupalainen 1982