Pentti Jumppanen
Pentti Jumppanen - Viipurista evakkona Kiuruvedelle
Pentti Jumppanen (synt. 1939) oli seitsemäntoista vuotta KiuPan puheenjohtajana ja parikymmentä vuotta valmentajana. Ennen jalkapallouraa hänellä oli kokemusta jo monesta eri urheilulajista, mäkihypystä partiotoimintaan.
Pentti sai alkunsa kuitenkin kaukana Kiuruvedeltä. Heinäkuussa 1939 hän syntyi Patterinmäellä Naistensairaalassa Viipurissa. Kolmen kuukauden kuluttua oli edessä evakkoon lähtö Kiuruvedelle, talvisotaa pakoon.
- Ajoin linja-autolla ohi Patterinmäestä joskus 80-luvulla, mutta se oli sotilasaluetta ja pysähtyä ei voinut, kertoo Pena.
Ensimmäisenä lempilajina hänellä oli hiihto. Korkealtakankaalta hän hiihti kouluun joka päivä hiihtolenkin latua pitkin.
Parhaana poika-ajan kaverina oli Raimo Hyvärinen. Hänen isänsä Viljo oli palopäällikkö ja veti painiharjoituksia. Rekki oli paloaseman pihalla ja siinä voimisteltiin ja kiivettiin sitten vanhan paloaseman katolle pääseisontaan.
Poikapainissa tuli piirinmestaruuksia ja muita mitaleita. Ikävämpi muisto painista liittyy loukkaantumiseen, joka varjosti Penan urheiluharrastusta koko miehuusiän.
Oli painikilpailut Iisalmessa. Painimatto olivat kiinni lattiassa reunoille naulatuilla listoilla. Vastassa oli Kuopion Väinö Tuomainen. Pena lähti kahden askeleen ristivyöheittoon, jolloin jalka juuttui ja polvi joutui outoon kiertoliikkeeseen. Siitä terveyskeskukseen ja tohtori määräsi lepoa.
Jalka kesti kuitenkin pienillä vinksauksilla urheiluopiston, armeijan ja partion. Se leikattiin vasta 1997 ja polvessa on nyt muovilumpio.
Pesäpallossa oli Pena juniorijoukkueen sieppari. Suojalla oli myös vaununpyöristä tehdyt 40 kg:n puntit ja niitä nosteltiin ahkerasti.
Partiossa lippukunnanjohtana oli ensin Lauri Winberg ja sitten Matti Pesonen. Heidän aikaan Pena oli liikuntapuolen ja suunnistuksen vetäjänä partiossa, paikkana oli entisen KOP:n talon kellarikerros.
Mäkihyppyä ja sitten jalkapalloa
1957 Pena pääsi oppikoulusta ja meni syksyllä armeijaan. 1958 armeijasta päästyä alkoi jalkapalloharrastus Jänteessä ja syksyllä valmistui hyppyrimäki Koskenjoelle.
Esko Seppänen oli aloittelemassa jalkapalloa, oli liikunnan opettaja ja oli myös Kajaanissa hypännyt hyppyristä.
- Syksy oli vähäluminen ja lunta kannettiin säkeillä puoliksi halottujen halkojen päälle. Alastulorinteen kansi oli rakennettu näistä pinotuista haloista.
- Esko kiipesi torniin, otti takalaudasta vauhtia ja hyppäsi. Alhaalla hän huitoi, että tulkaa perässä. Minä pelokkaana hyppäsin perässä ja tipahdin kummulle. Siitä otin uuden ilmalennon ja tulin loppurinteen alas top, top, top jokaiseen halkoon kolahtaen.
Esko tuumasi: - Heti torniin ja ota enempi etunojaa ja siteitä löysemmälle!
Kilpailuihin Pena ei osallistunut, mutta mäkihyppytuomarikortti hänellä kuitenkin on.
Pituusennätys Penalla on Koskenjoen mäestä 45 metriä. Hyppykavereista Ari Hyyrynen osallistui kilpailuihin ja jatkoi kai harrastusta muutettuaan Lahteen.
Juhani "Rönä" Ruotsalaisesta Penalla ei ole mielikuvaa, hän kai on muuttanut Kuopioon jo nuorempana.
Heti valmentajaksi
Pena oli ensimmäisen KiuPan miesjoukkueen valmentaja vuonna 1965 ja maalissa oli Tuomo Sahlström. Pena otti valmennusvastuun tultuaan 1965 keväällä Vierumäeltä koulusta. Pena jatkoi valmennusta yhdessä Huppi-Ollin kanssa ja veti miehiä vuoteen 1971, jolloin Matti Varko otti ohjat.
Kentällä Pena oli oikea laitahyökkääjä. Loppuajasta hän oli vähän myös puolustaja.
- Peliura loppui Varkon aikoihin ja sen täytynee olla vuosi 1972. Vasen polvi alkoi vaivata.
Viimeinen valmentajaposti hänellä oli 1985, kun oma poika Jari pelasi, mutta ikäluokan pelit loppuivat niukkaan pelaajamateriaaliin.
Parhaat saavutuksensa valmentajana Pena kuitenkin sai uinnista.
1970-luvun loppupuolella Jänne perusti uimajaoston. Pena oli tullut 1977 uimahallin valvojaksi ja sitten uimaopettajaksi. Pena valmensi Jänteen junioreita työnsä ohella ja oli uintijaoston puheenjohtajakin.
Oma tyttö Laura voitti SM-siniviittauinnin mestaruuden 1987 ja loppukilpailuun pääsi myös Jaana Kaikkonen. Myöhemmin SM-neloseksi ui Antti Rautiainen.
KiuPa kiinnostaa, lenkit myös
Pena on tuttu näky kentän laidalla jokaisessa KiuPan ottelussa. Jalkapallo kiinnostaa vieläkin.
Tärkeitä ovat myös aamulenkit. Aiemmin Pena juoksi joka aamu urheilukentällä aamulenkin ja meni saunaan aina ennen työpäivää. Vieläkin hän kävelee koiran kanssa aamulenkin joka päivä.
Pienen lenkin ja saunan jälkeen päivä on ihan toisenlainen.
Raimo Tuoriniemi
Valmennusura:
Miesjoukkue. 1965-1971, juniorijoukkueita 1965-85 ja korttelisarja 70-luvulla.
Peliura KiuPassa: 1964-1971.
Puheenjohtaja 1965-1981