Jouni Peltola
Jouni Peltolan juuret vievät Laatokan Karjalaan
Seuran viidennen puheenjohtajan Jouni Peltolan (synt. 1937, puheenjohtaja vuosina 1987-1991) sukujuuret vievät Pentti Jumppasen ja Einari Pulkkisen tavoin Karjalaan. Jouni on kotoisin Impilahden pitäjästä Leppäsillan kylästä, Laatokan Karjalasta.
- Hyvin vähän minulla on muistoja siirtolaisajoilta. Isä Juho siirtyi oman isänsä kuoltua omalle tilalleen, sodan alkaessa. Tilan koko oli tuolloin noin 400 hehtaaria. Vuonna 1888 syntynyt Juho oli jo nuorena miehenä ryhtynyt harrastamaan jauho- ja suolakauppaa isänsä talossa. Harjoitettu kauppa laajeni nopeasti käsittäen paljon muitakin tuotteita. Vuonna 1928 Juho rakensi ensimmäisen liikkeen Sumerian kylään. Tämä jäi sivuliikkeeksi, kun pääliike nousi Leppäsiltaan ja kun liiketoimet menivät hyvin, tätäkin liikettä oli pian laajennettava.
Jouni kävi ensimmäisen kerran syntymäpaikallaan reilut kymmenen vuotta sitten.
- Vielä 1991 venäläiset pitivät samassa rakennuksessa kauppaa, mutta muuttivat sen sitten uudempaan rakennukseen. Isän liikerakennus oli noin viisitoista metriä pitkä ja uudet asukkaat olivat purkaneet siitä puolet. Oli tyhjänä oleva osa kelvannut kuitenkin poltto- ja lämmityspuuksi, Jouni kertoo.
Isä Juho muutti Kiuruvedelle Riistaveden Melalahden kautta.
- Isä perusti kaupan Riistavedelle ja sai sitten vihjeen, että Kiuruvedelle oli tullut paljon siirtolaisia. Kiuruvedelle muuttamisvuodeksi Jouni arvelee 1942 tai 1943. Täällä sopiva liikepaikka löytyi nuoremmalle väelle ehkä paremmin muistossa olevan Häyrysten kaupan paikalta. Välillä nuorimmat lapset ja Juho vaimoineen palasivat Leppäsillan kauppaansa rintaman siirryttyä itään päin. Riistaveden Melalahden myymälä lopetettiin. Evakkoon lähtö tiesi paluuta Kiuruvedelle, johon uusi liiketalo valmistui 1946 (nykyinen ns. Häyrysten kauppa).
1956 hankittiin Savon ensimmäinen kauppa-auto, seuraavana vuonna jo toinen. Enimmillään kauppa-autoja oli kolme. Leipomo perustettiin 1962. 1959 laajennettiin Iisalmeen, johon perustettiin rauta-, kone ja maatalousalan myymälä. 1965 saatiin Volvo-autojen ja BM-koneiden piiriedustus. 1970 siirryttiin uuteen liiketaloon Riistakadun varteen. 1967 aloitettiin korjaamotoiminta Luuniemessä. Uusi korjaamo- ja huoltotalo valmistui 1972.
Isän kuoltua 1958 johtoon tuli vanhin poika Kalevi Peltola.
Tammikuun 6:s päivä 1962 tuli tuhosi koko Kiuruveden liikerakennuksen. Uusi liikerakennus rakennettiin tilalle entistä ajanmukaisempana ja sitä laajennettiin v. 1965 kaksinkertaiseksi.
1975 rakennettiin Kiuruvedelle uusi tavaratalo entistä liikettä vastapäätä. Tämä liiketalo rakennettiin kahteen kertaan, kun melkein valmis liiketalo paloi maan tasalle hitsauskipinästä syttyneestä tulipalosta.
Rahastonhoitajaksi vuonna 1966
Jouni tuli KiuPan rahastonhoitajaksi vuonna 1966, vuosi seuran perustamisen jälkeen. Jouni harrasti itse aikoinaan yleisurheilua, lähinnä pikajuoksua. Joukkuelajeissa ei Jounin nuoruudessa ollut Kiuruvedellä juurikaan toimintaa.
Kirjanpito tehtiin alusta alkaen käsin ja pennin tarkkuudella. Monivuotisena tilintarkastajana oli mm. Heikki Rautio, Säästöpankin johtaja, Altti Jylhä, Arvi Alpia ja Pentti Jumppanen puheenjohtajakautensa jälkeen. Lappubingoa pidettiin yhdessä Jänteen kanssa Suojalla. Jänteestä ahkerimpia olivat Jorma Kankaanpää, Aimo Riikonen ja Veikko Kaikkonen, KiuPasta Jounin lisäksi Huppi-Olli, Jumppas-Pena ja Linnalan Pekka. Tämä tapahtui 60-luvun lopussa.
- Pääpalkintona oli usein Mallorcan matka, hinta oli silloin 350 mk - 450 mk. Matkojen hinnat kuitenkin nousivat ja sen jälkeen pääpalkintoina oli sohvakalusteita ja muuta tavaraa.
Myös lipunmyyntiin Jouni tutustui vuosikausia ammattinsa puolesta.
- Lippuja myytiin hiekkakentällä jalkapelissä kiertämällä ja myöhemmin nurmikentällä kaukalon reunalla seisten. Järkkärinä oltiin Koivikolla usein ja niiltä ajoilta on jäänyt mieleen Terho Säisä jämäkkänä miehenä.
Hiekkakentällä sattui ja tapahtui.
- Kerrankin eräs innokas KiuPan kannattaja nojasi oman joukkueen maalitolppaan pelin aikana pienessä tuiskeessa ja huuteli ohjeita puolustukselle. Tuomarin huomautuksesta mies lähti kauemmas, mutta palasi tietenkin heti takaisin. Silloin tuomari huusi järjestysmiestä ja minä jouduin menemään paikalle houkuttelemaan miestä kauemmaksi ja peli pääsi jatkumaan.
Heikki Laitinen on jäänyt mieleen Jounille hyvänä ja luotettavana kuskina vieraspeleissä.
- Vieraspeleissä käytiin Laitisen busseilla ja kuskina oli aina Heikki itse. Laskut tuli vasta kauden loputtua.
Koivikon tansseista tulee mieleen yksi tarina jämäkästä järjestysmiestoiminnasta. Eräs järjestysmies oli tullut tansseihin hieman laitaisessa.
- Poliisit kävi alkuillasta sanomassa, että tuo mies pitäisi kotiuttaa. Mies vietiin kylälle kotiin, mutta hän palasi tunnollisena miehenä puolen tunnin päästä takaisin ja oli haalinut hihaansa nauhan. Poliisit tulivat taas puolen yön aikaan ja veivät miehen itse toisen kerran kotiin.
Tansseja pidettiin Koivikolla keskiviikkoisin ja sunnuntaisin.
70-luvun rahakkaat vuodet ovat myös hyvin Jouni mielessä.
- 1972 ostettu konebingo tuotti kahdelle seuralle, KiuPalle ja Jänteelle, hyvät rahat. Bingotyöstä puolet tehtiin talkoilla. Parhaaseen aikaan mietittiin johtokunnassa tosissaan, että ostetaan oma toimisto ja saunatilat, kun hiekkakentällä ei niitä ollut.
Rahojen kanssa on tosiaan ollut silloinkin vaikeaa. Sitä on ollut liikaa!
- Johtokunnan kokouksissa voitiin keskittyä melkein täysin itse toimintaan. Nykyisin johtokunnan työstä suurin osa on pelkkää rahojenhankintaa.
Nurmikenttähanke oli vireillä jo 70-luvulla.
Jumppas-Pena meni delegaation kanssa kunnanherrojen puheille ja oli vakavissaan esittänyt uuden urheilukentän tekemistä, jossa olisi nurmikenttä.
- Olivat vastanneet, että KiuPan kannattaisi vaihtaa lajia. Laskuvarjohypyssä tarvitaan vain pieni nurmipläntti ja se tulisi halvemmaksi!
On tainnut päättäjien tietotaito olla tämän vuosituhannen luokkaa!
Puheenjohtajaksi 1986
Jouni valittiin puheenjohtajaksi Risto Kärkkäisen yhden vuoden puheenjohtajuuden jälkeen vuonna 1986 lopussa vuodelle 1987.
Kiuruveden liike siirtyi Jounin nimiin vuonna 1983.
Jounin puheenjohtajakauteen sisältyi KiuPan tippuminen viitoseen 1989, nousu neloseen 1990 ja nousu kolmoseen 1991. Vaihderikasta vuoristorataa siis. Taloudenpito oli tiukkaa, mutta se oli tasapainossa.
Jounille on myönnetty piirin hopeinen ansiomerkki ja vuonna 1987 Jounille myönnettiin Opetusministeriön myöntämä hopeinen ansiomerkki. Puheenjohtajuudesta Jouni luopui syksyllä 1991. Samoihin aikoihin hän alkoi siirtyä syrjään myös yrityselämästä lapsiensa hyväksi. Nykyisin Jouni on eläkkeellä.
Viimeiset vuodet Jounin tärkein työmaa on ollut Laatokan-Karjalan Ystävät ry. Se harrastaa humanitääristä toimintaa tavara-avun toimittamisessa ja jakamisessa, samoin kuin hengellisen sanoman julistamisessa, Laatokan Karjalassa Jounin synnyinseudulla.
Raimo Tuoriniemi