Jacek Spychalski
Jacek "Jaska" Spychalski:
Juttu vuodelta 1992, juttua muokattu:
No problem, sanoi Jacek
Jacek Spychalski oli vuonna 1992 KiuPan ensimmäisenä kolmosdivarikautena ykkösjoukkueen vahvistuksena, vuonna 1993 hän oli ykkösjoukkueen pelaajavalmentajana. Ensimmäisenä kautena hän oli joukkueen pistepörssin kunkku, jälkimmäisenä kautena oma fyysinen kunto ei ollut ihan niin hyvä, liekö valmentaja käskenyt vähemmän. Tämä juttu on tehty huhtikuussa 1992, kun Kiuruvedellä asumista oli riittänyt kaksi viikkoa.
Jacek pyörähti maailmaan 36 vuotta sitten. Ammattilaisena hän on pelannut 17 vuotta, sillä ura alkoi Elblagin kaupungin Olympia-joukkueessa heti armeijan jälkeen.
Kun olot alkoivat Puolassa vapautua, Jacek pääsi 1989 Iisalmen PK-37:ään "Mörkö" Räsäsen valmennukseen Suomen ykkösdivariin. Räsäsen valmennuksessa alkoivat verkot heilua, sillä sinä vuonna sai vastustajan maalivahti poimia pallon verkosta 12 kertaa "Jaskan" jäljiltä.
1990 PK:n valmentajaksi tuli Heikki Turunen ja samalla alkoi Jacekin saama peliaika lyhetä. Siltä vuodelta kirjattiin kuitenkin kahdeksan maalia ja viimeiseltä vuodelta 1991 vain kaksi maalia.
Pelivuosia jäljellä
Jacek on käynyt Puolassa valmentajakurssit ja tietämystä sillekin puolelle on. Valmennushommiin ei hänellä ole vielä kiire.
- Minä hyvässä kunnossa, minä pelaa. Puolassa harjoittelimme yhdeksän kertaa viikossa ja ehdimme pelata sarjassa kolme peliä. Kaksi tasapeliä ja yksi tappio. Talvikaudella harjoitukset kaksi kertaa päivä, aamu- ja iltaharjoitus.
Käydessään tammikuun lopussa Suomessa, Jacekilla oli mukanaan toinen Olimpian pelaaja Adam Boros, joka oli tyrkyllä PK:n uudeksi vahvistukseksi. PK-37 päätyi kuitenkin keväällä neuvostoliittolaiseen mieheen.
- Minä ei ymmärrä, Adam hyvä mies. Ensi viikolla minä soita Mikko (Aminoff) ja soittaa häntä sitten muualle. Jos ei Adam saa paikkaa ulkomailla, hän pelata vuosi ja sitten lopettaa ja tehdä bisnes.
Puolassa tiukkaa
- Suomi hyvä kesä, vähän lunta. Puola ihan lämmin maaliskuu ja pelata nurmi, harjoitella nurmi. Minä täällä tammikuu ja kolme päivää pakkasta miinus 27. Huijui-iii.
- Mutta Suomi hyvä vesi, laskea raana ja hyvä juomaan. Puola raanavesi ei hyvä. Sinä juoda, tule kippee.
- Puolassa ei raha. Vuosi sitten ei saada palkkaa, ei raha. Nyt kuitenkin maksa palkka. Puolassa ei sponsori, huono reklam, ei katsojia. Meidän peleissä vain tuhat. Ei kirjoiteta lehdissä sport, vain pikkasen. Suomi lehti hyvä, paljon sport.
Jacek on kuitenkin päässyt matkustamaan jalkapallon puitteissa. Hän on käynyt harjoitusmatkoilla Bulgariassa, Saksassa ja Turkissa.
- Mutta vain vähän aika. Vain yksi viikko.
Puolan urheilu alas
- Puolan urheilu ei sponsori, kaikki urheilu alas. Ei raha. Albertville ei hyvä. Paras mies hiihdossa 8:s. Barcelona sama.
Mutta on Puolan urheilu ollut joskus korkeallakin. Vuoden 1974 MM-jalkapallossa Saksassa Puola otti hienosti pronssia. Me suomalaisetkin muistamme vielä hyvin sellaiset nimet kuin kapteeni Deyna, tuulennopea Lato, Szarmach, maalivahti Tomaszewski. Joukkuetta valmensi Görski.
Puola hävisi välierissä Länsi-Saksalle 1-0 ja vettä satoi kaatamalla. Pronssiottelussa kaatui kuitenkin Brasilia.
Kapteeni Deyna kuoli auto-onnettomuudessa kolme vuotta sitten. Maalivahti Tomaszewski on valmentajana Arabiassa, Smuda siirtyi Italian kakkosdivisioonaan, pelasi siellä pari vuotta ja siirtyi sitten Italiassa bisneshommiin.
Valmentaja Görski on nyt Puolan Palloliiton puheenjohtajana ja silloinen kakkosvalmentaja on nyt maajoukkueen ykkösvalmentaja. Lato meni Kanadaan, mutta palasi vuosi sitten ja on nyt valmentajana Puolassa.
- Ei tukka, iso maha.
Myöhemmän ikäluokan huippupelaaja punatukkainen Boniek on nyt valmentajana Barissa. Boniek oli Juventuksen suuruuden aikoihin kova tutkapari Platinin kanssa.
- Hän osti kolme ravihevosta, yksi voitti koko vuoden. Boniek saada enempi raha hevonen kuin peli.
1974 pronssijoukkueella on yksi hellyttävä tapa. Joka vuosi pronssimitalin vuosipäivänä joukkue kokoontuu Puolaan ja juhlii mitaliaan.
- Sauno ja paljo olutta.
Suomi toinen kotimaa
- Suomi minulle hyvä maa, toinen kotimaa. Paljon tuttuja Iisalmi, minä usko kaksi kuukautta Kiuruvesi, täällä myös paljon tuttuja, no problem.
Jacekin hyvä tuttu Iisalmessa on muusikko Juha Lappalainen. Häneen Jacek tutustui Chris Francisin kautta. Juha on soittanut monta vuotta puolalaisten muusikoiden kanssa ja osasi myös muutaman sanan puolaa.
Kiuruvedellä Jacek osallistuu myös lentopallopuulaakiin.
Puolaan jäi vaimo Elisabet ja poika Jacek junior. Pojalla on ikää yksitoista vuotta. Hänen koulunkäyntinsä loppuu kesäkuun alussa.
Joka kesä vaimo on käynyt Suomessa ja onpa ollut yhden kesän Iki-Asussa töissä.
Jacekin kielitaito nousee myös kohinalla. Apuna on Kuosmasen Joken ostama Suomi-Puola -sanakirja, joka on käytössä tiukkoina hetkinä. Kentällä sanakirjaa ei tarvita. Siellä jalkojen ja pään on toimittava jalkapallokielellä.
Ja sen Jacek osaa.
Lisätietoja v. 2000: Jacek teki 1992-93 KiuPassa kolmosdivisioonassa 18 + 33 = 51 tehopistettä. Juha Lappalainen kertoo, että Jacek muutti Kiuruvedeltä 1993 syksyllä vuodeksi Elblagiin kotikaupunkiinsa, asui siellä vuoden tekemättä juuri mitään, muutti 1994 Varsovaan töihin erääseen tukkuliikkeeseen, joka harrasti mm. maahantuontia ja rakennustoimintaa. Jacek oli omistajan oikea käsi. Jacek rakensi myös omakotitalon Varsovaan.
Yht´äkkiä vuonna 1999 Jacek möi talonsa ja muutti takaisin Elblagiin, oli tuntenut olonsa Varsovassa turvattomaksi.
Raimo Tuoriniemi